Bandolero K-36/41

Paljon parjattu ikisuosikkiaihe kirpputorit jatkuu...

Vaikka sieltä ei oikein koskaan mitään mielenkiintoista saati hyödyllitä löydykään.
Oli ihmetys suuri kun tässä kertaalleen jossakin paikallisista kirppuhelveteistä pakonomaisesti vieraillessani bongasin hyllystä tommosen ihka oikean ja aidon


Bandolero K-36/41
mallisen Matchboxin valmistaman leikkiauton.

Mulla nimittäin oli juuri samanlainen kun olin nappula. Jännää on se, että kookletus kertoo tuon mallin olevan vielä samaltavuodelta kuin minä itse.
El mystique!

Taitaa olla liikaa juttuja yhdelle illalle, joten loput joskus myöhemmin.

Ja sitten lempiaiheeseen...

...noihin helvetin esikartanoihin - Kirpputoreihin. (Kuva (c) muija)

Jälleen kerran olin pakoitettu käymään jumalattomalla vanhan haisevan krääsän myyntipaikalla, jota kirpputoriksi kutsutaan.

No, olihan siellä joitain onnistuneitakin artikkeleita, mutta mutta...

...mitä ihmettä ihmiset luulevatkaan toisten ostavan. Tottahan on, että mikään ei ole niin kiero kuin ihminen eikä mikään niin viisas kuin insinööri.

Että silti jaksaa hämmästyttää. Kuten tämäkin:

Okei okei, hieman korostin olennaista, mutta kuvitelkaas tätä.

Mitä liikkuu henkilön päässä, joka tosissaan kuvittelee jonkun ostavan mm. nipun likaisia ruokailuvälineitä??

Eihän tyhmä ole se, joka pyytää vaan se joka...mutta kuitenkin.

En koskaa pysty lopettamaan hämmästeluyä tästä aiheesta. Tuolla oli myös mm. likaisia kahvinkeittimiä, likaisia kattiloita ja patoja, likaisia paistinpannuja jne...

Ja jos nyt pinnistelemällä vielä voi ymmärtää niitä, jotka noita yrittävät myydä, pyrkii päähän vieläkin kammottavampi ajatus.

...Kuka ja mimmonen on se tyyppi joka noita ostaa jos ostaa?!?

WTF? sanon minä.

Kirpputori tuo helvetin esikartano

Ja mikä on normaali miehelle hirvittävämpi paikka kuin kirpputori, tuskin mikään...tai no, ehkä naisten vaate- tai kenkäkauppa on vielä hirvittävämpi. (Hö, taas kikkailtu kuvankäsittelyöhjelmalla...olisko tää viimeinen manipulaatio)

Vanhaa krääsää, jota kukaan ei halua, haisevassa ja saastaisessa ilmapiirissä.

Kirpputoreillahan yritetään sikahintaan myydä kaikki vähänkin tarpeeton roina, jonka kuvitellaan olevan jollekin muulle niin tarpeellista että siitä maksettaisiin sama hinta mitä uus maksaa läheisessä kaupassa.

Kuvassa oiva ote myös siitä mitä kaikkee siellä myydään, kuten ruosteisia ruuveja ja käytettyjä pulloja ja purkkeja...iu!

Sairasta on myöskin se, että noissa myydään uuttakin tavaraa ja usein kovempaan hintaan kuin siinä läheisessä kaupassa.
Ja jonkun nakkisormen tekemää pullaa...yök...vai ostaisitko itse tuntemattoman multasormen taitelemat "korvapuustit"...ei mulle!

No OK, kyllä siellä joskus saattaa jotain järkevääkin olla. Se tosin on äärimmäinen poikkeus, joka vahvistaa säännön.

Tämmöstä siellä on:










En koskaan mene vapaaehtoisesti kirpputorille.